Lobbarin muistilista hallitusneuvotteluihin

Lobbarin muistilista hallitusneuvotteluihin

Kotimaisen edunvalvonnan kohokohta ja tärkein hetki ovat eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut. Niissä käytetään neljän vuoden välein Suomen merkittävintä poliittista valtaa muutaman viikon aikana.

Hallitusohjelma – oli se sitten strateginen pamfletti tai satasivuinen nippu tarkkoja kirjauksia – määrittää hallituksen suunnan ja tärkeimmät hankkeet nelivuotiskaudelle.

Puolueet valmistautuvat neuvotteluihin pitkään, usein parin vuoden ajan ennen h-hetkeä. Puolueiden sisäiset työryhmät tuottavat tavoitteita ja linjauksia. Väistyvän hallituksen ministeriryhmät ovat neljän vuoden aikana huomanneet korjaamista vaativia asioita, joista ei kuitenkaan ole ymmärretty tai pystytty sopimaan edellisissä hallitusneuvotteluissa ja jotka sen takia eivät välttämättä ole edenneet. Kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajat törmäävät valiokuntatyössään ja asiantuntijoiden kanssa keskustellessaan kehitettäviin asioihin, ja kuulevat niitä turuilla ja toreilla suoraan kansalaisilta. Vaaliohjelmissa on luvattu hoitaa asioita kuntoon.

Mikäli jokin asia halutaan saada hallitusneuvotteluissa läpi ja kirjattua hallitusohjelmaan, on sen oltava puolueiden sisäisellä agendalla ja jollain tavalla käsiteltynä ennen neuvotteluja. Etua on, jos mikään puolue ei kynsin hampain asiaa vastusta tai ei ainakaan ole sitä asettanut negatiivisella tavalla kynnyskysymykseksi hallitukseen osallistumiselle.

Hallitusneuvotteluihin tähtäävä edunvalvonta kannattaa siis aloittaa ajoissa, vähintään yhtä vuotta ennen vaaleja. Edunvalvontatyötä on tehtävä useampien puolueiden kanssa, koska yksi samoin ajatteleva taho ei suomalaisissa monipuoluehallituksissa riitä viemään asiaa läpi, jos muut vastustavat tai eivät pidä asiaa tärkeänä.

Itse neuvotteluihin voi päästä kuultavaksi, mutta tuolloin aihe on yleensä tarkkaan rajattu neuvottelijoiden tarpeiden mukaan. Neuvottelujen kulusta on vaikeaa saada täsmällistä tietoa, sillä normaalisti prosessi käydään tiukan luottamuksellisuuden vallitessa, koska muuten asioista ei pystytä sopimaan. 

Olettaen, että edunvalvonnan pohjatyöt on tehty kunnolla, on tähän suljettuun prosessiin kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Neuvotteluja ennen ja niiden aikana lobbarin on oltava koko ajan hereillä, kerättävä tiedonpalasia kaikista mahdollisista lähteistä ja tarjottava neuvottelijoille heidän tarvitsemaansa tietoa, näkemyksiä ja vaikutusarvioita sekä neuvottelun mahdollisesti jumiutuessa uusia ratkaisumalleja.

Lobbarin on aina tarjottava todenmukaista, vääristymätöntä ja luotettavaa tietoa, mutta tässä nopeassa prosessissa se on entistäkin tärkeämpää. Poliittisten toimijoiden luottamuksen voi menettää vain kerran.

Jos lobbarina olet siinä onnellisessa asemassa, että näkemystäsi kysytään hallitusneuvotteluvaiheessa, käytä tilaisuus hyvin. Pidä mielessäsi pitkän aikavälin tavoitteet ja Suomen etu ennemmin kuin oman organisaatiosi välitön etu. Näin ollen mielipidettäsi saatetaan kysyä toisenkin kerran.

Maarit Kaltio 

Kirjoittaja on osallistunut hallitusneuvotteluihin kokoomuksen neuvotteluryhmässä vuosina 2011 ja 2015.