Hallitusohjelma.fi kokoaa julkisesti ilmoitetut hallitusohjelmatavoitteet eri
Raportti: Mistä Suomi lobbaa?
Esittely
Kulttuurianalyytiikkayritys iloom Oy analysoi Blicin kanssa yhteistyössä suomalaisia hallitusohjelma- ja eduskuntavaalitavoiteohjelmia.
Data kerättiin maaliskuussa 2019 organisaatioiden julkisilta verkkosivuilta.
Organisaatiolistauksen perusteena on Blicin toimittama listaus vaaliohjelmista. Yhteensä vaaliohjelmia analysoitiin 57 kappaletta. Yksi ohjelma oli analysoimattomassa muodossa.
Wordloom® yhdistää matemaattisen mallinnuksen tekstiaineiston laadulliseen sisältöanalyysiin. Se tunnistaa aineistossa yleisimmin esiintyvät sanat ja aiheet sekä näyttää toistuvat aiheiden väliset yhteydet. Lopuksi se yhdistää sanat ja aiheet visuaaliseksi narratiiviseksi kartaksi.
Menetelmää käytetään avoimiin vapaasti omin sanoin ilmaistuihin tekstiaineistoihin ja analyysissa huomioidaan konteksti, jossa vastaukset on kerätty.
Aineistosta
Analyysi toteutettiin käyttäen 57 eri organisaation vaali- tai hallitusohjelmatavoitteita.
Ohjelmia oli kansalaisjärjestökentän eri osista, ammattiliitoista puolueiden nuorisojärjestöihin.
Analyysi ei erottele järjestöjä koon, vaikutusvallan tai painotusten mukaisesti.
Analyysi
Aineistossa on vahva yhteinen kieli erityisesti verbien suhteen. Ohjelmajargonin keskiössä ovat “voida”, “tukea”, sekä “kehittää”.
Sana “tulla” johdannaisineen on poistettu sanastosta, sillä se esiintyi hyvin suuressa osassa lauseita ja vääristi siten analyysimallia.
Tavoitteiden substanssista eniten esiintyvät yrityksiin liittyvät tavoitteet, koulutuskysymykset ja työllisyyskysymykset.
Aihepiirit: yhteenveto
Aihekohtainen sanasto
Noodien sisällä olevat sanat ovat kyseisen aiheen avainsanoja. Noodin koko kuvaa sanan merkittävyyttä.
Markkinoihin, verotukseen, yritysten toimintaan ja työhön liittyvät aiheet muodostavat aineiston suurimman aiheryhmän.Erityisesti työhön liittyvät aiheet ovat merkittäviä; tosin myös siksi, että työmarkkinajärjestöt ovat aineistossa vahvasti edustettuina.
Edustavia esimerkkejä: Yrityksistä, sääntelystä ja yrittäjyydestä
”Suomen on mahdollistava yhteiskunta, joka luo edellytyksiä yrityksille ja yksilöille yrittämiseen, luovuuteen ja uusien ratkaisujen etsimiseen. Sääntelyn on tuettava tervettä kilpailua.”
”Kestävän kasvun mahdollistaa uudistuva toimintaympäristö, joka vauhdittaa vientiä ja investointeja Suomeen.”
”Kaikille yrityksille pitää antaa tasavertaiset kasvun ja työllistämisen mahdollisuudet toimialasta riippumatta.”
Aihekohtainen sanasto
Aineiston toinen aihekeskittymä muodostuu sosiaali- ja koulutuspolitiikasta. Näitä aiheita yhdistää erityisesti lasten ja nuorten kasvatus sekä mielenterveys. Terveyspolitiikasta ei juuri puhuta.
Koulutukseen liittyen puhutaan erityisesti toisesta asteesta ja korkeakoulutuksesta. Yliopistokeskustelut liittyvät vahvasti kilpailukykypuheeseen.
Sukupuolipolitiikka ja erityisesti naisten oikeudet yhdistyvät yllättävän perinteisesti keskusteluun lapsista, koulusta ja varhaiskasvatuksesta.
Edustavia esimerkkejä: Koulutuksesta, nuorista ja varhaiskasvatuksesta
”Suomen tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn ratkaisee osaaminen. Koulutusjärjestelmämme on sopeuduttava niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja rooleihin.”
”Ammatillisen koulutuksen on tuotettava laaja ammatillinen perusosaaminen ja yleinen jatko-opintokelpoisuus, mikä on varmistettava kunnollisella rahoituksella sekä kelpoisten opettajien antamalla opetuksella ja ohjauksella.”
”Osaavan työvoiman puute rajoittaa Suomen kasvua. Kasvupotentiaalin tukeminen edellyttää koulutukselle lisäresursseja.”
Edustavia esimerkkejä: Lapsista, sosiaalipalveluista ja nuorista
”Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on heikentänyt naisten kokoaikaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia”
”Tehdään perhevapaauudistus, joka mahdollistaa molempien vanhempien tasavertaisen osallistumisen työelämään ja lapsen hoitoon.”
Aihekohtainen sanasto
Kolme viimeistä aihetta eivät muodosta yhteistä keskittymää. Keskustelut kuntien ja kaupunkien palveluntuotannosta sekä maankäytöstä ja liikenteestä linkittyvät toisiinsa.
EU- ja kansainvälisyyskeskustelu pitää sisällä mm. kehityspolitiikan. Se muodostaa sisäisesti koherentin kokonaisuuden, joka on sanastoltaan täysin erillään muista aineistossa esiintyvistä aiheista.
Edustavia esimerkkejä: Euroopasta, liikenteestä ja kaupunkipolitiikasta
”Maailman epävarmuuden lisääntyessä uudistuva, yhtenäinen ja globaalisti vaikuttavampi Eurooppa on Suomen ja suomalaisen maaseudun etu.”
”Kokeillaan ja otetaan käyttöön liikenneinfraan uusia rahoitusmalleja – infraan sijoitettava raha ei ole kuluerä, vaan investointi, joka tuottaa itsensä takaisin.”
”Monimutkaistuvassa ja kaupungistuvassa maailmassa yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan ja palveluita kehitetään parhaiten paikallisella tasolla, lähellä asukkaiden arkea”
Häviävän pienet aiheet:
Aineistossa puhutaan vähän ja hajanaisella sanastolla ympäristö-, kulttuuri- ja ulkopolitiikasta
Ympäristöteemat liittyivät useimmin kestävään metsien käyttöön (biotalous), maatalouteen ja ilmastoon
Kulttuurialueen yhteydessä sanasto liittyy luovuuteen ja tekijänoikeuksiin
Mistä puhuttiin?
- Kilpailukyvystä
- Yritysten edellytyksistä
- Verotuskysymyksistä ja sääntelystä
- Työvoima- ja sosiaalipolitiikasta
- Koulutuksesta ja tutkimuksesta
- Lapsista, perheistä ja mielenterveydestä
Mistä ei puhuttu / puhuttiin vähän?
- Digitalisaatiosta ja tekoälystä
- Start-upeista
- Terveyspalveluista, sote-/maku-uudistuksesta (aihetta sivuttiin)
- Maahanmuutosta (hieman koulutuksen ja perhepolitiikan yhteydessä)
- Ympäristöpolitiikasta
- Kulttuurista
- Puolustusteemoista
- Sisäisestä turvallisuudesta
Yhteenveto ja johtopäätökset
Kielellisesti aineistoa hallitsee “ohjelmakieli”, joka koostuu pienehköstä joukosta verbejä, kuten “tukea”, “pitää”, “lisätä” ja “edistää”.
Sisällöllisesti ainestossa on kaksi suurempaa aihekeskittymää – talous- ja työllisyyspolitiikka sekä sosiaali- ja koulutuspolitiikka. Näiden lisäksi yhdessä esiintyy kuntien palvelutuotanto ja yhdyskuntapolitiikka sekä yhden erillisen kokonaisuuden muodostaa EU- ja kansainväliset asiat.
Koko aineiston tasolla nousee esille vähän konkreettisia politiikkatavoitteita. Tämä kertoo areenan kilpailusta – yksittäisen tavoitteen on vaikea päästä näkyville. Toisaalta myös ohjelmien rakenne johtaa tähän: politiikkatavoitteet ovat yleensä muutamaan lauseeseen tiivistettyjä mutta perustelut pitkiä.
Poikkeuksena tähän on korkeakoulutuksen rahoituksen lisääminen.
Kiinnostavaa on vahvojen ja sanastollisesti yhtenäisten ympäristö- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun puuttuminen. Erityisesti ympäristö- ja ilmastopoliittiset aihepiirit esiintyvät monessa ohjelmassa, mutta niiden käsittely jää hajanaiseksi ja liittyy vahviten keskusteluun maa- ja metsätaloudesta.
Kiinnostavimmat havainnot
- Yhtenäisimmät sanoitukset löytyvät hyvin perinteisistä työmarkkinaosapuolien edunvalvonnan aiheista, uudet avaukset eivät nouse keskiöön.
- Ympäristöteemat saavat mainintoja, mutta harvalla on niistä aitoa sisällöllistä sanottavaa.
- Sote-uudistuksesta ei puhu keskeisesti juuri kukaan.
- Sukupuolen asema näyttää olevan teemoissa erittäin perinteinen.
Tiedustelut:
Sari Siikasalmi
Chief Innovation Officer, Co-founder
sari.siikasalmi@iloom.io
050 352 1073
Listatut tahot eivät ole maksaneet osallistumisesta sivustoon tai analyysin toteutukseen.