Digitaalinen suvereniteetti ratkaisee Euroopan tulevaisuuden

Kuka hallitsee dataamme, teknologiaamme ja kyberturvallisuuttamme? Tämä kysymys määrittää Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden tulevina vuosina. Digitaalinen suvereniteetti ei ole enää ainoastaan teknologiapolitiikkaa, vaan se koskettaa meitä kaikkia.

Digitaalisen suvereniteetin kriittisyys

Digitaalinen toimintaympäristö on tällä hetkellä yksi nopeimmin muuttuvista toimialoista yhteiskunnassamme. Data, tekoäly, kyberturvallisuus ja digipalvelut eivät ole enää yhtä sektoria koskettavia kysymyksiä, vaan ne koskettavat toimialoja aina teollisuuden tuotantolinjoista terveydenhuoltoon, energiaverkoista finanssialan riskienhallintaan ja julkisiin hankintoihin saakka.

Digitaalisella suvereniteetilla tarkoitetaan tässä kontekstissa kykyä varmistaa, että eurooppalaiset yritykset ja kansalaiset voivat toimia itsenäisesti digimaailmassa, eurooppalaisilla ehdoilla. Digisuvereniteetti on noussut yhdeksi aikamme keskeisimmistä teemoista, koska se on suoraan yhteydessä siihen, kuka hallitsee dataamme, alustarakenteitamme, kriittistä teknologiaamme ja kyberturvallisuutta. Muutoksen ymmärtämisen ja siihen sopeutumisen tärkeys korostuu entisestään geopoliittisten jännitteiden kasautuessa ja taloudellisen sekä teknologisen kilpailun kiihtyessä.

Digiomnibus avaa digisääntelyn uuden aikakauden

Euroopan komissio julkaisi 19.11. ensimmäisen Digiomnibusin, digi- ja dataregulaation yksinkertaistamiseen keskittyvän regulaatiopaketin, jonka voidaan katsoa käynnistävän uuden vaiheen alan EU-sääntelyn uudistamisessa. Paketin tarkoituksena on keventää ja selkeyttää sääntelyä, purkaa päällekkäisyyksiä ja luoda ennustettavampi ja innovaatioita tukeva toimintaympäristö eurooppalaisille toimijoille. Digisääntelyn kokonaisuus on kasvanut raskaaksi ja sen uudistaminen on välttämätöntä, jotta eurooppalaiset yritykset voivat innovoida ja investoida kilpailukykyisesti tulevaisuudessa. Digitaalinen suvereniteetti ei ole ainoastaan teknologiapolitiikkaa tai jatkumoa von der Leyenin toisen kauden reformeille, vaan keskeinen osa laajempaa kilpailukyky- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Vaikuttamisen näkökulmasta nykyhetki on ratkaiseva. Digiomnibus on vasta ensimmäinen askel pitkässä prosessissa, jossa määritellään, miten digitaalinen talous ja dataekosysteemit toimivat tulevaisuuden Euroopassa. Sääntely tulee muovaamaan tulevien vuosien ja vuosikymmenen toimintaympäristöä ja sen vaikutus ulottuu aina start upeista globaaleihin teollisuuskonserneihin sekä julkisen sektorin palveluihin.

Suomen rooli digitaalisen suvereniteetin rakentamisessa

Suomi tunnettiin vielä aiempina vuosikymmeninä edelläkävijyydestään digi- ja teknologiapolitiikan saralla. Olemme pieni talous suhteessa muuhun Eurooppaan ja erittäin riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Suomella onkin mahdollisuus profiloitua jälleen suuremmaksi toimijaksi alalla, jossa datan hyödyntäminen ja teknologian vastuullinen kehittäminen kohtaavat. Edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen sääntelyn muotoiluun, tiivis vuoropuhelu yritysten, yhteiskunnallisten toimijoiden ja EU-päättäjien kesken sekä kyky tunnistaa ajoissa ne kysymykset, joissa eurooppalaisille, ja suomalaisille, ratkaisuille on tilaa.

Sääntelyn yksinkertaistaminen on kuitenkin vasta alussa. Se avaa mahdollisuuden pitkäaikaiselle vaikuttamiselle sen edistämiseksi, millainen Euroopan digitaalinen toimintaympäristö on ja millä ehdoilla esimerkiksi dataa voidaan jakaa ja hyödyntää. Eri sektoreiden toimijoille avautuu mahdollisuus arvioida, miten heidän kilpailukykynsä ja toimintansa kytkeytyvät lainsäädäntöön. Samalla voidaan tarkastella, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta eurooppalaiset toimijat voivat innovoida ja kehittää ratkaisujaan ilman kohtuullisia hallinnollisia tai juridisia esteitä, kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä.

Digitaalinen suvereniteetti ei synny julistuksilla, vaan johdonmukaisella työllä: selkeillä tavoitteilla, perustelluilla viesteillä ja aidoilla kumppanuuksilla päätöksentekijöiden suuntaan. Nyt on oikea hetki rakentaa yhteyksiä, nostaa esiin ratkaisuja ja vaikuttaa siihen, millaiseksi digitaalinen Eurooppa ja Suomi muodostuvat tulevalla vuosikymmenellä. Tämän ja ensi vuoden aikana tehtyjen päätösten vaikutukset ulottuvat huomattavasti pidemmälle, ja siksi niihin kannattaa vaikuttaa nyt.

Veera Savonen

Kirjoittaja on Blicin EU-analyytikko.