Poikkeustila näkyy puolueiden kannatuksessa meillä ja maailmalla

Kriisitilanteissa ihmiset usein kerääntyvät valtaapitävien ympärille. Tämän takia poliittiset johtajat lisäävät kannatustaan kansan keskuudessa suurissa kriiseissä. Oletettavaa siis on, että rauhanajan kovimmaksi koettelemukseksi tituleerattu koronapandemia on nostanut pääministeripuolueiden ja hallitusten kannatusta ympäri maailmaa.

Tarkastelin ilmiön laajuutta käymällä läpi lukuisten Euroopan maiden gallupeja. Yhdistin dataan vielä aikasarjat eri valtioiden koronatilanteista ja -toimista, jotta pystyin etsimään äänestäjien reaktioista johdonmukaisuuksia maiden välillä. Analyysin perusteella pandemialla on odotetusti ollut selvä vaikutus puolueiden kannatukseen. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä.

Valtaapitävien kannatuskäyrät lähtivät monessa maassa selvään nousukiitoon pandemian iskettyä keväällä 2020. Suomessa pääministeripuolue SDP:n kannatus nousi tammikuun n. 15 prosentin tasolta n. 23 prosenttiin toukokuussa. Osassa Suomen verrokkimaista nähtiin vielä rajumpia pääministeripuolueiden kannatusnousuja. Noin 10 % hyppyjä nähtiin esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.

Syksyllä 2020 poliittinen keskustelu alkoi jälleen herätä henkiin ja koronan alkushokista alettiin toipua. Monessa maassa valtaapitävien kannatus alkoi sulaa. Koronan toisen aallon iskettyä ja maiden uudelleen kiristäessä koronatoimiaan, alkoi kansalaisten kyllästyminen ja tyytymättömyys koronan hoitoon kasvaa. Valtaapitävät ovatkin kärsineet selvistä kannatuslaskuista sitten kevään 2020 kannatushuipun. Kuviosta nähdään, miten hallituspuolueiden yhteinen kannatus kehittyi koronan aikana Suomessa.

Mielenkiintoista on se, että valtapuolueiden kannatus ei ole johdonmukaisesti siirtynyt tietynlaista politiikkaa ajaville puolueille. Suomessa kannatusta ovat haalineet perussuomalaiset, Saksassa vihreät ja Itävallassa sosiaalidemokraatit. Näyttääkin siltä, että kannatus tyypillisesti siirtyy kaikkein uskottavimmalle vaihtoehtopuolueelle, joka pystyy tarjoamaan muutoksen nykymenoon. Esimerkiksi Suomessa kokoomus ei ole pystynyt profiloitumaan pitkän hallitusvastuunsa jälkeen todelliseksi vaihtoehtopuolueeksi, mikä estää kokoomuksen nousukiidon jopa oppositiossa. Kuviosta nähdään, miten SDP:n kannatusta on siirtynyt perussuomalaisille samaan aikaan kun kokoomuksen kannatus on pysynyt suhteellisen stabiilina.

Kehitys ei ole ollut yhtä selvää kaikissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Espanjassa pääministeripuolueen kannatus on pysynyt suhteellisen vakaana koko pandemian ajan. Lisäksi Isossa-Britanniassa Boris Johnsonin konservatiivien kannatus noudatteli kriiseille tyypillistä ylös-alas-logiikkaa, kunnes saarivaltion rokotestrategian onnistuminen nosti jälleen konservatiivien kannatusta. Labourin kannatuskehitys on käytännössä konservatiivien peilikuva.

Pitää muistaa, että yksittäisten maiden ja puolueiden tilanne saattaa elää ihan normaalin päivänpolitiikan takia paljon lyhyehkössäkin ajassa. On kuitenkin täysin poikkeuksellista, että monen maan kannatuskäyrät heilahtelevat samanaikaisesti ja suhteellisen samalla logiikalla. Poikkeustila on selvästi vaikuttanut eri puolueiden kannatukseen. On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko vaihtoehtopuolueiden kannatuskiito myös tulevaisuudessa vai tasaantuuko tilanne kriisin hellittäessä.

Lähteet: Blavatnik School of Government (University of Oxford), Europe Elects, Politico | Kuviot: Aleksi Rantala

Aleksi Rantala

Kirjoittaja on Blicin trainee, joka on vakuuttanut koko toimiston timanttisella data-analytiikkaosaamisellaan.