Euroopan komissio asetti Fit for 55 -paketin myötä uuden kurssin EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle

Samaan aikaan kun Suomessa kärvisteltiin kesän helteissä, Euroopan komissiossa viimeisteltiin EU-kontekstissa kaikkien aikojen suurimmaksi tituleerattua Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, joka julkaistiin 14. heinäkuuta. Yhteensä 13 eri aloitetta sisältävä historiallinen paketti esitti tuntuvia muutoksia EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan. Tavoitteena on taittaa EU:n kasvihuonekaasupäästöt uralle, jolla saavutetaan niiden pieneneminen 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasoon nähden. Vuoden 2030 tavoite toimii välietappina matkalla vuodelle 2050 asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen. Komission virkamieskunta taipui huikeaan suoritukseen saadessaan monituhatsivuisen ja loputtomien keskinäisriippuvaisuuksien sävyttämän paketin tiukkojen määräaikojen puitteissa valmiiksi.

Komission työn järjestäytymistä tiukkojen aikataulujen ympärille on toisaalta myös kritisoinut etenkin pakettia valmistellut virkamieskunta. Kevään ja kesän aikana on kuultu uupuneita lausuntoja kellon ympäri tehdystä työstä ja mahdottomiksi kuvailluista aikamääreistä. Monet lakialoitteita valmistelleet virkamiehet ovat myös pettyneet siihen, että kokonaisvaltaisesti laadukkaita lakialoitteita tärkeämmältä on toisinaan vaikuttanut se, että paketti saadaan runnottua läpi heinäkuulle asetettuun määräaikaan mennessä hinnalla millä hyvänsä. Komission yhteydessä itsenäisesti toimivan sääntelyntarkastelulautakunnan usealle lakialoitteelle huhtikuussa antamat kielteiset lausunnot kertovat karua kieltä siitä, kuinka mittavia puutteita ne pitivät sisällään vielä loppukeväästä. Esimerkiksi lautakunnan antama lausunto uusiutuvan energian direktiivin (RED II) uudistuksen yhteydessä tehdylle vaikutustenarvioinnille toteaa muun muassa bioenergiaan liittyvän analyysin olevan keskeneräinen sekä moittii selvitystä siitä, ettei se tuo riittävän hyvin ilmi eri sidosryhmien näkemyksiä.

Komission sisältä on kuultu aina komissaarikollegioon asti ulottuvaa syvää tyytymättömyyttä siihen, että riittämättömän valmistelun seurauksena ideologisten valintojen ja kapeiden intressien on annettu vaikuttaa politiikkavalintojen tekemiseen. Suomessa huomiota herättänyt metsätalouteen liittyvä keskustelu on tästä oiva esimerkki. Osana vuonna 2018 julkistettua uudistettua uusiutuvan energian direktiiviä saatiin huolellisen valmistelun jälkeen uudet puubiomassan käyttöä koskevat kestävyyskriteerit, joiden oli määrä astua voimaan vuoden 2021 heinäkuussa. Monien sidosryhmien esiin tuomista huolista huolimatta komissio päätti lähteä tiukentamaan kestävyyskriteerejä ennen kuin ne olivat olleet päivääkään voimassa ja ilman, että niiden tarkoituksenmukaisuutta on voitu todentaa. Kestävyyskriteerikysymyksen lisäksi Fit for 55 -paketti sisältää myös muita linjauksia, joita on yritysmaailman piireissä pidetty jopa epäjohdonmukaisina. Jotkin oudoksumista herättäneistä linjauksista onkin mielletty tiettyjen komissaarikollegion jäsenten yrityksinä saavuttaa progressiiviseksi mielletty julkisuuskuva myötäilemällä Brysselin aggressiivisimpiin lobbareihin kuuluvien ympäristöjärjestöjen kantoja.

Fit for 55 -paketin julkaisu käynnistää arviolta jopa kaksi vuotta kestävän käsittelyprosessin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Toimielimet jotka arvioivat komission lainsäädäntöehdotuksia ja ehdottavat niihin muutoksia. Paketin puiminen lähtee siis Brysselissä käyntiin elokuun lopussa Euroopan parlamentin palattua kesätauoltaan. Tällöin myös yrityksille aukeaa erinomainen mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöön. 

Paketin laajuudesta huolimatta suomalaisyritysten on syytä analysoida komission lakiehdotuksia suurennuslasin kanssa ja arvioida niiden vaikutuksia liiketoimintaansa, sillä ne koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista taloutemme sektoria. Yritykset ja järjestöt ympäri Eurooppaa valmistautuvat paraikaa syksyn vaikuttamistyöhön, jonka avulla ne pyrkivät saamaan oman kädenjälkensä komission julkaisemiin lakiteksteihin. Ilman aktiivista vaikuttamistyötä suomalaisyritysten ääni jää lainsäädäntöprosessissa auttamatta vastakkaisten näkökantojen jalkoihin. Pitkäjänteisellä vaikuttamistyöllä on tulevien kuukausien ja vuosien aikana mahdollista saavuttaa ratkaisevia muutoksia, joiden vaikutukset tulevat näkymään suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristössä jopa vuosikymmenten ajan.

Antti Virtanen

Kirjoittaja on EU-politiikkaa Brysselissä tiiviisti seuraava konsulttimme.

Edellinen
Edellinen

Päättyykö vaalikausi hallituksen loppukiriin vai lässähdykseen?

Seuraava
Seuraava

Kesän kuntavaalit käydään ilman teemaa, mikä kertoo puolueiden piiloon jääneestä koronaväsymyksestä