Päättyykö vaalikausi hallituksen loppukiriin vai lässähdykseen?
Hallituksen budjettiriihen jälkeen hallitus on perääntynyt päätöksestä, jos toisesta: olemme tilanteessa, jossa lopulta Poliisi sai määrärahansa ja Veikkauksen edunsaajat täyden kompensaationsa. Viivan alla totuus on kuitenkin se, että edes 110 miljoonan euron panostukset eivät kolisseet hallituksen poliittiseen kassaan. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että päähallituspuolueiden, SDP:n ja keskustan, välit kokivat pahan kolauksen, joka saattaa ennakoida kasvavaa turbulenssia vaalikauden lopulle. Yksittäisiä määrärahalisäyksiä kiinnostavampaa onkin se, mitä hallitus saa vielä aikaan noin puolentoista vuoden aikana ja jääkö hallitusohjelma merkittäviltä osilta toteuttamatta.
Kuluva hallituskausi on ollut melkoista myllerrystä. Vaikka siitä tuntuu olevan ikuisuus, vaalikausihan alkoi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Puheenjohtajakauden aikana poliittinen johto ja virkakunta olivat kiireisiä erilaisten EU-kysymysten kanssa, jolloin lainvalmistelu ja hallitusohjelman toteuttaminen pitkälti keskeytyivät. Puheenjohtajakausi päättyi erinäisten vaiheiden ja poliittisen kriisin jälkeen pääministerin vaihtumiseen joulun alla 2019. Tammikuussa tuore pääministeri Marin hallituksineen valmistautui hallitusohjelman sisältöjen todelliseen läpivientiin, mutta alkuvuodesta 2020 alkanut koronakriisi pisti suunnitelmat uusiksi. Jälleen hallituksen alkuperäisestä agendasta suuri osa siirrettiin pöytälaatikkoon odottamaan parempia aikoja, kun pandemian hoito vei luonnollisesti niin kärkipolitiikkojen kuin yhteiskunnankin huomion.
Koronakriisi Suomessa on väistymässä ja rajoitustoimista on pitkälti luovuttu. Hallitus onkin selvästi koko syysistuntokauden ajan keskittynyt jälleen sopimansa ohjelman ja siihen liittyvien esitysten läpivientiin. Kuluvalle syksylle ja tulevalle keväälle odotetaan valtavaa määrää hallituksen esityksiä ja erilaisia selontekoja, jotka siirtyvät eduskuntavaiheeseen. Vaalikautta on vielä jäljellä hyvä tovi, joten esitysten läpivieminen on mahdollista, mutta merkittäviä viivytyksiä ei enää saisi tulla. Valiokuntien, erityisesti viime vaalikaudella monessa asiassa päätöksenteon tulpaksi muodostuneen perustuslakivaliokunnan, ruuhkautuminen on todellinen riski. On myös kiinnostavaa nähdä, onnistuuko tähän asti melko hampaaton oppositio, käyttämään vaikutusvaltaansa eduskunnassa sille epämieluisten asioiden jarruttamiseen. Pahimmillaan edessä on todellinen lässähdys keväällä 2023, jossa merkittävä osa esityksistä raukeaa ajanpuutteeseen.
Tärkein tekijä hallituksen toimintakyvyssä on yhteistyökyky hallituspuolueiden välillä. Viimeaikaisten kriisien valossa, tässä on nykyhallituksessa vähintäänkin toivomisen varaa. Oman mausteensa loppuvaalikauteen tuovat tammikuussa 2022 järjestettävät aluevaalit, jotka kääntävät puolueet vaaliasentoon hallituskauden kriittisessä vaiheessa. Vaaleissa on voittajia sekä häviäjiä ja tämä tulee omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, miten eri puolueet asennoituvat hallitusyhteistyöhön loppuvaalikauden ajan.
Toisaalta on täysin mahdollista, että edessä on hallituksen loppukiri. Aiemmat näytöt hallitukselta ovat lukuisista sisäisistä ja ulkoisista kriiseistä huolimatta vahvat. Hallitus on saanut aikaan historiallisia ja perustavanlaatuisia uudistuksia, kuten vuosikausia kestäneen sote-uudistuksen ja oppivelvollisuusiän nostamisen. Hallitusohjelman keskeisiä sisältöjä on saatu edistettyä vähintäänkin kohtuullisesti niin talouden, työllisyyden kuin ilmastopäätöstenkin osalta. Samalla Suomi on selvinnyt globaalista pandemiasta verrattain vähäisin vaurioin ja hoitanut koronakriisiä kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin. Odotukset ovat loppuvaalikauden osalta siis syystäkin korkealla.
Jemi Heinilä
Kirjoittaja on Blicin manager ja intohimoinen kotimaan politiikan seuraaja.