Hallitusohjelmaan vaikuttamisen rooli korostuu energiasektorilla

Kansallinen energia- ilmastostrategia maaliin, mutta ilman isoja uusia linjauksia

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona 4.12.2025. Strategian keskeisenä tavoitteena on linjata, miten Suomessa vauhditetaan puhdasta siirtymää, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja. Strategian päähuomio kohdistuu EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen. Skenaariolaskelmilla arvioidaan päästökehitystä ja energiataseita vuoteen 2040 saakka.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan strategia kokoaa yhteen hallituksen yhteiset ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset ja tukee puhtaan siirtymän investointeja ja kasvua. Valmistelun aikana tihkuneiden tietojen mukaan tällä kierroksella korostui erityisen paljon pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset, eikä strategia sisällä juurikaan uusia avauksia energiasektorille. Samalla julkaisun venyminen hallituskauden loppupuoliskolle jättää toimeenpanolle hyvin niukan ajan – kevään 2026 aikana valmistelujen on oltava jo pitkällä.

Vaikka nyt annetun strategian valmistelua onkin kuvattu haastavaksi ja osin sen takia valmistelu varmasti pitkittyikin, ei edellisellä kierroksellakaan sen paremmin onnistuttu. Päinvastoin! Pääministeri Sanna Marinin kauden aikana strategian julkaisu venyi kesäkuun 2022 loppuun eli hallituskauden loppusuoralle, edelliset eduskuntavaalithan olivat keväällä 2023. Sipilän hallitus onnistui eri tavalla ja sai strategian valmiiksi jo marraskuussa 2016, kauden alkupuoliskolla.

Energiayhtiöt seuraavat suurella mielenkiinnolla energia- ja ilmastostrategian valmistumista ja pyrkivät tuomaan esille omat näkökantansa prosessin eri vaiheissa. Kuitenkin nykytrendi strategian valmistelussa nostaa esille hallitusohjelman merkityksen energiasektorin keskeisenä ohjaavana dokumenttina. Energia- ja ilmastostrategian rooli näyttää olevan ennemminkin päivitettyjen skenaarioiden esittäminen, mutta varsinaisia uusia merkittäviä linjauksia on ollut turha odottaa. Siksi energiayhtiöiden kannattaa kohdistaa vaikuttamisen painopiste nimenomaan hallitusohjelmavaiheeseen, jos tavoitteena on saada toimialalle pitkäjänteistä ja investointeja tukevaa politiikkaa.

Kun ennakoitavuus horjuu, herää toive parlamentaarisesta mallista

Perinteisesti energiasektori peräänkuuluttaa pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa. Tämän ymmärtää, sillä laitosten investoinnit ovat mittavia ja käyttöiät useita vuosikymmeniä. Usein kuulee syytettävän EU:ta poukkoilevasta ja liian rajoittavasta sääntelystä. Osataan sitä silti Suomessakin. Tästä esimerkkinä toimii uusiutuvien liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite, jota on viime vuosina milloin nostettu tai laskettu, riippuen vallanpitäjien intohimosta bensan hintaa kohtaan. Samanlaista poukkoilua on nähtävissä vaikkapa datasalien suhteen – edistetäänkö niiden tuloa Suomeen vai ei, siitä on ollut vaikea saada selvää.

Joka tapauksessa trendi on huolestuttava, jos energia- ja ilmastopolitiikkaan pesiytyy malli, jossa kulloinenkin hallitus muuttaa keskeisiä ohjauskeinoja lyhyen aikavälin kehitykseen perustuen. Välillä alalta onkin esitetty ajatusta parlamentaarisesta energiatyöryhmästä, jotta energiapolitiikkaa tehtäisiin pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Tuorein esimerkki tällaisesta työryhmästä on viime lokakuussa sovittu finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, joka laatii suunnitelman julkisen talouden kuntoon laittamiseksi. Olisiko siinä mallia myös kestävään energia- ja ilmastopolitiikkaan?

Eduskuntavaalit tulee - milloin vaikuttamaan

Seuraavat eduskuntavaalit käydään keväällä 2027 ja tulevilla hallituspuolueilla on varmasti omat intohimonsa myös energiapolitiikkaan. Moni erehtyy luulemaan, että hallitusohjelmavaikuttamisen aika tulee vaalikeväänä tai viimeistään kun hallitusneuvottelut käynnistyvät. Tässä mennäänkin helposti harhaan, sillä puolueet valmistelevat jo paraikaa tulevia tavoitteitaan ja ohjelmiaan seuraavalle vaalikaudelle. Myös ministeriöt laativat omia virkamiesnäkemyksiään, joita hyödynnetään tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Viime eduskuntavaaleissa on myös korostunut vaalit voittaneen pääministeripuolueen asema ja ohjelma selkeänä hallitusohjelman pohjana, kuten kollegani Riina Nevamäki kirjoitti omassa blogitekstissään aiemmin.

Koska energiasektorin keskeiset poliittiset linjaukset lyödään lukkoon jo hallitusohjelman yhteydessä, vaikuttamisen aika on nyt. Jos energia-ala haluaa vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja Suomessa tehdään seuraavalla kaudella, keskustelu puolueiden ja ministeriöiden kanssa on aloitettava ennen kuin luonnokset ja linjaukset lyödään lukkoon.

Harri Haavisto

Kirjoittaja on Blicin manager.